Kategoriat
Yhteiskunta

Näkövammaisten liitto on huolissaan näkövammaisten itsenäisen elämän mahdollisuuksista

Näkövammaisten liitto on huolissaan näkövammaisten itsenäisen elämän mahdollisuuksien kaventumisesta liikkumistaidonohjaajien koulutuksen supistuessa. Omat vaaransa piilevät myös ammatillisen koulutuksen tutkintouudistuksessa ja sote-uudistuksessa. Uhkana on, että näkövammaiset ihmiset suljetaan tulevaisuudessa omiin koteihinsa.

Näkövammaisen ihmisen keskeinen arkea rajoittava tekijä on liikkumisen vaikeus. Liikkumisen tueksi näkövammainen voi saada omien tarpeidensa mukaan liikkumistaidon ohjausta, joka luo edellytykset turvalliseen ja itsenäiseen liikkumiseen, työssä käymiseen, opiskeluun, asioiden hoitamiseen ja aktiiviseen vapaa-aikaan.

Kun itsenäisen liikkumisen perustaidot, kuten valkoisen kepin käyttö, ovat hallussa, näkövammainen voi laajentaa niiden antamaa hyötyä ottamalla avukseen koho- ja sanakarttoja sekä erilaisia teknisiä apuvälineitä, esimerkiksi älypuhelimen navigointisovelluksia.

Näkövammaisten liikkumistaidonohjaajan koulutusta Suomessa tarjoaa vain Espoossa sijaitseva Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipiste. Koulutus on osa näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkintoa. Syksyllä 2016 Arlan toimipisteessä kustannussäästöjen nimissä tehdyt henkilöstöleikkaukset ovat uhka näkövammaisten liikkumistaidonohjaajien koulutukselle. Näkövammaistaitojen ohjaajan koulutukseen sisältyvää liikkumistaidon ohjausta opettaa tällä hetkellä vain yksi opettaja ja tulevaisuus on auki.

Ammatillisen koulutuksen reformissa tutkintoja yhdistetään ja niiden sisältöjä uudistetaan. Näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinto lakkaa itsenäisenä tutkintona ja on jatkossa osa laajempaa kuntoutukseen ja ohjaukseen liittyvää erikoisammattitutkintoa. Tässä kohdassa on näkövammaisten liikkumistaidonohjaajien koulutuksen jatkumisesta ja laadusta huolehdittava erityisen tarkasti. Kaikki uudistuvat ja uudet tutkinnot on tarkoitus ottaa käyttöön 1.1.2019 mennessä.

Sote-uudistuksessa ja vammaislainsäädännön uudistamisessa on varmistettava, että näkövammaiset saavat tulevaisuudessakin tarvettaan vastaavan määrän liikkumistaidon ohjausta päteviltä ohjaajilta.

Jokaisen suomalaisen on voitava liikkua itsenäisesti mahdollisuuksiensa mukaan. Jos näkövammaisten liikkumistaidonohjaajien koulutusta ei lisätä ja laatua varmisteta, seuraukset näkyvät suoraan näkövammaisten ihmisten elämänhallinnassa. Pahimmillaan syrjäytymisriski lisääntyy ja sen kautta yhteiskunnalle aiheutuu lisäkustannuksia.

Kategoriat
Tabletit Yhteiskunta

Suomalainen jättitabletti kuntouttaa ja viihdyttää kehitysvammaisia ja vanhuksia

Kun tabletti on taulu-TV:n kokoinen, sujuu sen käyttö myös fyysisesti rajoitteiselta henkilöltä. Tämä on tiedotteen mukaan huomattu monessa palvelutalossa, kun startup-yritys Kuori Oy:n kehittämä Yetitablet on otettu käyttöön.

Motorinen harjoittelu onnistuu erilaisten piirustussovellusten avulla, muistin harjoittaminen muistipeleillä ja pianoakin pääsee soittamaan ja pasianssia pelaamaan. Ja mikä parasta, tämä digitaalinen laite lisää sosiaalisuutta.

Yetitablet on ollut käytössä useassa palvelutalossa viime vuodesta saakka ja kokemukset ovat olleet erittäin rohkaisevia. Yetitablet on aktivoinut myös hyvin passiivisia muistisairaita tuottamaan itse värejä ja ääntä erilaisten sovellusten avulla.

Ryhmissä on pelattu pelejä ja katsottu kuvia ja videoita. On myös pidetty tietovisoja ja ratkaistu ristikoita yhdessä. Karaoke-laulu on ollut suosittua. Jättimäisellä näytöllä voi päivän näköislehden lukea niin suurilla kirjailmilla kuin tarvitaan. Skypen avulla on oltu yhteydessä muihin palvelutaloihin, päiväkoteihin ja omaisiin.

Yetitabletin käyttöönotto on ollut helppoa palvelutaloissa. Tämän päivän hoitajilla on kokemusta erilaisten sovellusten käytöstä niin älypuhelimessa kuin tabletissakin, joten jättimäisen tabletin käyttö ei ole heille vaikeaa. Kuntoutus- ja viihdesovellusten käytön lisäksi toimii Yetitablet myös haluttaessa tv-vastaanottimena. Esimerkiksi Attendon palvelutaloihin saapuvat 10 ensimmäistä Yetitablet-laitetta onkin tarkoitettu korvaamaan tv-vastaanotin.

Yetitablet tuo myös uusia mahdollisuuksia kehitysvammaisten kuntoutukseen ja hoitoon. Kaikenikäisistä kehitysvammaisista monet ovat hyvin perillä älylaitteiden käytöstä ja uusi jättimäinen tabletin koko vähentää motorisia haasteita laitteen käytössä. Ensimmäisiä laitteita onkin jo toimitettu kehitysvammaisten hoitokoteihin, viimeisimpänä Hämeenkyröön.

Kategoriat
Puhelimet Yhteiskunta

Adolf Hitlerin henkilökohtainen puhelin huutokaupattavana

Yhdysvaltalainen huutokauppa Alexander Historical Auctions, on lisännyt huutokauppaansa itsensä Adolf Hitlerin henkilökohtaisesti omistaman ja käyttämän puhelimen. Punainen puhelin otettiin huostaan Hitlerin bunkkerista Berliinissä vuonna 1945 kaupungin valtauksen yhteydessä. Huutokauan tarkoituksena on myydä puhelin keräilijälle jopa 300 tuhannen Yhdysvaltain dollarin hintaan.

Brittiläinen Ralph Rayner sai Berliinissä Neuvostoliittolaisten tarjoaman opaskierroksen ja tiedon mukaan he tarjosivat hänelle ensin matkamuistoksi Hitlerin rakastajattaren Eva Braunin puhelinta, mutta päätyivät lopulta tarjoamaan Hitlerin puhelinta kuulleessaan, että Raynerin lempiväri on punainen.

Raynerin kuollessa 1977, puhelin siirtyi hänen pojalleen Ranulfille, joka nyt haluaa myydä puhelimen korkeiden vakuutusmaksujen vuoksi. Hän toivoo jonkin museon ostavan puhelimen.

Ranulfin kertoman mukaan Hitler oli tottunut kantamaan puhelinta mukanaan kaikkiallle.


Aiheesta uutisoi muun muassa ulkomainen verkkolehti Digital Trends, jonka mukaan puhelimen mukana myydään myös yllä kuvassa esiintyvä kantolaukku jota prikaatinkenraali Rayner käytti tuodessaan puhelimen Saksasta kotiinsa.

Kategoriat
Yhteiskunta

Fortum ja Ericsson yhteistyöhön: Ericssonin datakeskuksen hukkalämpö lämmittää koteja

Ericssonin Kirkkonummella sijaitsevan datakeskuksen hukkalämpö lämmittää tulevaisuudessa kirkkonummelaisten ja espoolaisten koteja. Fortum ja Ericsson ovat solmineet yhteistyösopimuksen datakeskuksen hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämpönä. Kirkkonummen datakeskuksessa yhtiö harjoittaa verkkolaitteiden testausta.

Ericssonin datakeskuksesta saatava hukkalämpö on noin 20 prosenttia Kirkkonummen kaukolämpöverkon vuosittaisesta lämmöntarpeesta. Hukkalämpö vastaa noin 1000 omakotitalon vuosittaista lämmöntarvetta.
Ericssonin kanssa solmitussa sopimuksessa Fortum investoi Ericssonin tiloihin sijoitettaviin lämpöpumppuihin. Pumput jäähdyttävät Ericssonin datakeskusta ja niiden avulla talteen otettu hukkalämpö siirretään kaukolämpöverkkoon.

Ericssonin datakeskus tuottaa tällä hetkellä hukkalämpöä 10 000 – 15 000 megawattituntia vuodessa. Tähän saakka Ericsson on hyödyntänyt datakeskuksen hukkalämpöä oman kiinteistön käyttöön esimerkiksi käyttöveden lämmittämiseen. Lisäksi tähän saakka jäähdytyksessä on hyödynnetty ns. vapaajäähdytystä eli säiden salliessa ulkoilman kylmyys on hyödynnetty konesalin jäähdytyksessä. Kapasiteetin laajennus vuosina 2017 – 2018 kasvattaa lämpöpumpuilla talteen otettavan hukkalämmön määrän yli 20 000 megawattituntiin vuodessa.

Kategoriat
Yhteiskunta

Suomalaiset viettävät 691 tuntia vuodessa sähköpostin ääressä

Adoben uuden kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset viettävät keskimäärin 691 tuntia vuodessa sähköpostin ääressä. Työsähköposteja tarkistetaan arkipäivien lisäksi lomalla, sängyssä ja jopa kylpyhuoneessa. Miltei kaksi kolmasosaa suomalaisista on pitänyt oma-aloitteisesti taukoa sähköpostin tarkistamisesta ja jopa 95 prosenttia heistä on onnistunut sähköpostipaastossaan.

Suomalaista vastaajista suurin osa käyttää alle tunnin (37 prosenttia) tai 1-2 tuntia (31 prosenttia) työsähköpostinsa tarkistamiseen. Päivittäin suomalaiset käyttävät keskimäärin 1,84 tuntia päivässä työsähköpostinsa tarkistamiseen ja 1,10 tuntia henkilökohtaisen sähköpostin tarkistamiseen. Kokonaisuudessaan suomalaiset viettävät 691 tuntia vuodessa sähköpostinsa ääressä. Tulokset perustuvat Adoben teettämään ja YouGovin toteuttamaan kyselytutkimukseen, johon osallistui 828 suomalaista toimistotyöntekijää. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Adobe Symposium -tapahtumassa Tukholmassa.

Esimiesten kanssa viestitellessä 55 prosenttia pitää emojien käyttämistä silloin tällöin sopivana. Enää 31 prosenttia pitää emojien käyttämistä silloin tällöin sopivana vanhempien johtohenkilöiden kanssa viestitellessä, kun taas 39 prosenttia pitää sitä sopimattomana ja 15 prosenttia hyvin sopimattomana.

64 prosenttia vastaajista on tarkistanut sähköpostinsa televisiota tai elokuvaa katsellessa, 47 prosenttia sängyssä ollessaan, 23 prosenttia keskustellessaan kasvotusten toisen ihmisen kanssa ja 18 prosenttia kylpyhuoneessa.

Vaikka moni tarkistaa työsähköpostinsa vasta toimistolle tultuaan (39 prosenttia), löytää suuri osa itsensä työsähköpostinsa ääreltä aamulla jo ennen töihin menoa. Kolmasosa vastaajista (32 prosenttia) tarkistaa työsähköpostin laittautuessaan valmiiksi, syödessään aamiaista tai kahvia juodessaan. 16 prosenttia tarkistaa työsähköpostinsa matkalla töihin ja 11 prosenttia jo ennen kuin nousevat sängystä.

Tutkimuksen mukaan 59 prosenttia vastaajista tarkistaa sähköpostinsa myös lomalla. Normaalin työajan ulkopuolella sähköpostia tarkistetaan vaihtelevasti: 47 prosenttia vastaajista tarkistaa työsähköpostinsa muutaman tunnin välein kun taas 33 prosenttia ei tarkista työsähköpostiaan lainkaan työajan ulkopuolella.

Kolmasosa suomalaisista (62 prosenttia) on pitänyt esimerkiksi päivän tai viikon pituisen tauon työsähköpostin tarkistamisesta ja melkein kaikki kokivat onnistuneensa pitämään tauosta kiinni (95 prosenttia). Kolmasosa taukoa pitäneistä (32 prosenttia) oli pitänyt alle viikon kestävän vähintään kolmen päivän tauon. Hieman alle puolet (45 prosenttia) oli pitänyt yli viikon kestävän tauon ja heistä jopa 22 prosenttia oli pitänyt taukoa yli 11 päivää.

Kolmasosa taukoa pitäneistä oli tuntenut olonsa rentoutuneeksi (35 prosenttia) ja neljäsosa vapautuneeksi (26 prosenttia) tauon myötä. Toisaalta sähköpostitauko saattoi myös herättää huolestuneisuutta (3 prosenttia) ja epätietoisuuden tunteita (12 prosenttia) taukoa pitäneiden keskuudessa.

Yli puolet vastaajista (55 prosenttia) on pyrkinyt reagoimaan sähköposteihin heti saatuaan ne, esimerkiksi poistamalla ne, arkistoimalla ne tai vastaamalla niihin ja reilu kolmasosa (37 prosenttia) on perunut uutiskirjeen tilauksen. Kolmasosa vastaajista (29 prosenttia) on käyttänyt sähköpostin suodatin- tai lajittelutoimintoja.

Tutkimuksen toteutti tutkimuslaitos YouGov. Tietokoneavusteiseen nettikyselyyn osallistui yhteensä 828 18-74 vuotiasta suomalaista 16.-26.9.2016 välisenä aikana.

Kategoriat
Yhteiskunta

Suomen kovin duuni löytyi Oulusta

Kevään järein kisa on käyty, ja Suomen kovin duuni löytyi oululaiselta Hannulta. Luotsiveneen kuljettaja päihitti finaalissa muun muassa kengityssepän, maatalouslomittajan ja palomiehen.

Yleisö äänesti kisan kahdeksan finalistin joukosta koko Suomen kovimman duunin haltijan. Hannu vei voiton komealla 120 äänen kaulalla toiseksi tulleeseen joensuulaiseen plasmaleikkaajaan.

Voittaja palkitaan Panasonicin viiden tuuman Toughpad FZ-X1 -tabletilla. Kisan järjestivät Kaukomarkkinat ja Panasonic, jotka halusivat kuulla, millaisissa hommissa tietotekniikka joutuu koetukselle.

Kategoriat
Yhteiskunta

WWF:n Earth Hour sammuttaa tänään valot ilmaston puolesta

WF:n Earth Hour, sammuttaa valot tänään lauantaina 19.3. ympäri maailmaa jo kymmenettä kertaa. Earth Houriin osallistuu ennätykselliset 178 maata ja maantieteellistä aluetta.

Lisäksi mukana on yli 350 kuuluisaa maamerkkiä. Maailmalla valonsa sammuttavat esimerkiksi Empire State Building, Sydneyn oopperatalo, Eiffel-torni ja Kourou-avaruustukikohta Ranskan Guayanassa. Suomessa valomerkin ilmaston puolesta näyttävät muun muassa Näsinneula, Puijon torni, Finlandia-talo, Tasavallan presidentin kanslia ja Helsingin päärautatieaseman Kivimiehet.

Earth Houria vietetään Suomessa jo toistamiseen teemalla maailman suurin kynttiläillallinen. Ruoka muodostaa noin viidesosan ihmisen ilmastovaikutuksista – saman verran kuin liikenne. Yhteensä noin 60 prosenttia ruuan ilmastovaikutuksista aiheutuu alkutuotannosta, ja selkeästi suurin osuus ilmastovaikutuksista liittyy eläinperäisen ruuan tuotantoon.

WWF:n Earth Hour sai alkunsa Australian Sydneyssä vuonna 2007, jolloin siihen osallistui yli kaksi miljoonaa ihmistä. Suomessa Earth Hour järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009, ja viime vuonna jo noin kolmasosa yli 15-vuotiaista suomalaista osallistui pimeään tuntiin.

Kategoriat
Yhteiskunta

Virossa ja Tanskassa kuluttajat edelläkävijöitä paperilaskuista luopumisessa, Suomessa vielä tehtävää

Kuluttajien siirtyminen paperilaskuista verkkolaskuihin kasvoi vuonna 2014 53 prosenttia eurooppalaisia verkkolaskuoperaattoreita edustavan EESPA:n tilastoissa. Silti yritysten välinen laskutus kattaa yhä lähes kaksi kolmasosaa verkkolaskutuksesta. Kokonaisuudessaan EESPA:n jäsenten välittämien laskujen määrä kasvoi viime vuonna yhteensä 17 prosentilla.

Tutkimusyhtiö Billentiksen arvion mukaan vuoden 2015 aikana yhä yli 90 prosenttia kaikista laskuista saavuttaa maksajan paperisessa muodossa. Tuottavuusloikan potentiaali on suuri, sillä siirtyminen verkkolaskutukseen ja automatisoituun laskujenhallintaan voi johtaa jopa 60–80 prosentin kustannussäästöihin.

Julkisen sektorin rooli verkkolaskutukseen siirtymisessä on merkittävä. Euroopassa edelläkävijöitä ovat Viro, Norja, Tanska ja Islanti.

Toukokuussa 2014 voimaantulleen EU:n direktiivin myötä jäsenvaltioiden julkisen sektorin tulee kyetä prosessoimaan maksuja sähköisessä muodossa.

Kategoriat
Yhteiskunta

Nuoret lähettävät emoji-merkkejä töissä ja lukevat sähköpostia sängyssä

Adoben julkaiisema uusi tutkimus paljastaa, että nuorilla on tiivis suhde sähköpostiinsa eivätkä he pelkää käyttää emoji-merkkejä töissä. Tutustu nuorten sähköpostikäytön kuuteen trendiin alla.

Adoben uuden tutkimuksen tulokset osoittavat, että nuorilla on läheinen suhde sähköpostiinsa. Erityisesti 18–34-vuotiaat käyttävät aktiivisesti älypuhelintaan. Adoben toteuttamaan brittiläiseen tutkimukseen osallistui 400 toimistotyöntekijää.

Nuoret lukevat sähköpostiaan keskimäärin 7,4 tuntia työviikon aikana. Tästä 3,9 tuntia kuluu työsähköposteihin ja 3,5 tuntia henkilökohtaisiin sähköposteihin. Nuoret käyttävät sähköpostin parissa selvästi muita enemmän aikaa, sillä kaikkien vastanneiden keskimääräinen sähköpostiin käytetty aika on 5,9 tuntia viikossa.

30 prosenttia kertoi tarkistavansa sähköpostiaan liian usein ja kokevat, että heidän pitäisi vähentää sähköpostin käyttöä.

50 prosenttia tarkistaa sähköpostinsa heti aamusta sängyssä ollessaan. 41 prosenttia on yrittänyt pitää taukoa sähköpostin käytöstä.

43 prosenttia tarkistaa sähköpostiaan käydessään vessassa. Kaikkien vastanneiden kohdalla luku on 27 prosenttia.

74 prosentin mielestä on hyväksyttävää käyttää emoji-merkkejä sähköposteissa kollegoille. Kaikkien vastanneiden kohdalla luku on keskimäärin 59 prosenttia.

Kategoriat
Yhteiskunta

Tulli takavarikoi huumausaineita yli miljoonan euron arvosta

Tulli on takavarikoinut syksyn 2014 aikana neljässä erillisessä tapauksessa yhteensä noin 27,8 kiloa metamfetamiinia, 14 kiloa amfetamiinia ja 5 kiloa kokaiinia.

Esitutkinnassa on tiedotteen mukaan selvitetty, että toisiinsa liittymättömissä tapauksissa takavarikoidut huumausaineet oli tarkoitettu Norjan, Venäjän ja Japanin markkinoille. Huumausaineet löytyivät henkilöautoihin ja matkalaukkuihin tehdyistä kätköistä Helsingin satamissa sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Esitutkinnan aikana on tehty laajaa kansainvälistä yhteistyötä sekä tiedonvaihtoa eri maiden viranomaisten kesken. Asian johdosta on vangittuna viisi henkilöä, joiden lisäksi useiden muiden ulkomailla oleskelevien henkilöiden epäillään liittyvän tutkittavina oleviin rikoksiin.

Takavarikoitujen huumausaine-erien katukauppa-arvo Suomen markkinoilla olisi jopa noin 1 336 000 euroa. Kyseisten rikosten esitutkinta on edelleen kesken. Valtaosa tapauksista siirtyy syyteharkintaan ensi vuoden tammi–helmikuussa.