Intel HT-tekniikan hyödyt Core i7-prosessorilla

Now Reading
Intel HT-tekniikan hyödyt Core i7-prosessorilla

Tietotekniikkajätti Intel esitteli jo vuonna 2002 Pentium 4-prosessoriarkkitehtuurinsa myötä uuden tekniikan nimeltä Hyper-Threading eli HTT (Hyper-Threading Technology), joten mistään uudesta keksinnöstä ei siis suinkaan ole kyse. Hyper-Threading on Intelin kehittämä ja omistama teknologia, jonka avulla parannetaan PC-prosessoreiden rinnakkaislaskentakykyä.

Tämä tarkoittaa sitä, että käyttöjärjestelmä kohtelee yhtä fyysistä Hyper-Threadingia tukevaa prosessoria kahtena virtuaalisena prosessorina ja jakaa työkuorman niiden kesken. Testasimme HT-tekniikan hyötyjä FutureMarkin 3DMark06-, 3DMark Vantage -ja PCMark 05-testiohjelmilla sekä Cinebech R10 (64-bit)-, Winrar-, Fritz Chess Benchmark-, WPrime 1.55-testiohjelmilla. Lisäksi, testasimme vielä X2.64 HD Encode-suorituskykyä ja ajoimme Boincin CPU-benchmarkin sekä pelitestit Crysis Warheadilla ja Far Cry 2:lla.

Intel Hyper Threading-teknologia

kuva1

Tietotekniikkajätti Intel esitteli jo vuonna 2002 Pentium 4-prosessoriarkkitehtuurinsa myötä uuden tekniikan nimeltä Hyper-Threading eli HTT (Hyper-Threading Technology), joten mistään uudesta keksinnöstä ei siis suinkaan ole kyse.

Hyper-Threading on Intelin kehittämä ja omistama teknologia, jonka avulla parannetaan PC-prosessoreiden rinnakkaislaskentakykyä. Tuki teknologialle löytyy Pentium 4-prosessorien lisäksi myös uudemmista Atom-siruista sekä marraskuussa 2008 julkaisuista Nehalem-arkkitehtuuriin perustuvista Core i7-siruista.

Tämä tarkoittaa sitä, että käyttöjärjestelmä kohtelee yhtä fyysistä Hyper-Threadingia tukevaa prosessoria kahtena virtuaalisena prosessorina ja jakaa työkuorman niiden kesken. Täysin SMT:tä hyödyntääkseen myös ohjelmien pitää olla monisäikeisiä.

HT:n ansiosta prosessori kykenee siis suorittamaan kahta itsenäistä säiettä, mutta ei kuitenkaan täysin yhtäaikaisesti, kuten monet uskovat ja toinen säikeistä onkin ensimmäistä hieman tehottomampi ja hitaampi.

Intel Hyper-Threading-teknologia on saatavana kannettavissa tietokoneissa sekä työpöytä-, palvelin -ja työasemajärjestelmissä. HT-teknologia vaatii tietokonejärjestelmän, joka sisältää sitä tukevan prosessorin, piirisarjan, BIOSin ja käyttöjärjestelmän.

Lista Hyper Threading-teknologiaa tukevasta raudasta löytyy Intelin sivuilta. Lisäksi, lisätietoa teknologiasta löydät alla olevien linkkien takaa.

Intel Simultaneous multithreading Wikipedia

Intel Hyper-Threading Wikipedia

Intel Hyper-Threading


Testitulokset

kuva2

Testasimme HT-tekniikan hyötyjä FutureMarkin 3DMark06-, 3DMark Vantage -ja PCMark 05-testiohjelmilla sekä Cinebech R10 (64-bit)-, Winrar-, Fritz Chess Benchmark-, WPrime 1.55-testiohjelmilla. Lisäksi, testasimme vielä X2.64 HD Encode-suorituskykyä ja ajoimme Boincin CPU-benchmarkin sekä pelitestit Crysis Warheadilla ja Far Cry 2:lla.

Testikokoonpano:

  • Intel Bloomfield 920 ES-prosessori (3,7 GHz, 20.0 x 185 MHz)
  • Gigabyte EX58-UD5-emolevy
  • 3GB DDR3-muistia (180MHz, 10-10-10-27, 1T)
  • Asus ENGTX280 TOP-näytönohjain + PNY GTX 280 (SLI-tilassa)
  • Microsoft Windows Vista (6.0) Ultimate Edition  Service Pack 2 (Build 6002)

 

Fritz Chess Benchmark

Testasimme suorituskykyä jo tutuksi tulleella Fritz Chess Benchmark-testiohjelmistolla. Ajoimme testin 3,7 GHz:n kellotaajuudella sekä HT:n ollessa päällä että poissa.

fritz_chess_ilman_ht

Ilman HT:tä Fritz Chess Benchmark antoi tulokseksi 10533 kn/s, joka vastaa 1GHz Pentium 3-prosessorin nopeutta 21.94 kertaisesti.

fritz_chess_ht

HT:n ollessa päällä Fritz Chess Benchmark antoi tulokseksi 12945 kn/s, joka vastaa 1GHz Pentium 3-prosessorin nopeutta 26.97 kertaisesti.

3DMark Vantage

3DMark Vantage on FutureMarkin viimeisin pelitesti, joka hyödyntää useita uusia tekniikoita ollen pelkästään DirectX 10/Vista -testiohjelmisto. 3DMark Vantage sisältää kaksi pelitestiä, kaksi prosessoritestiä ja kuusi muuta ominaisuustestiä.

Tämänkertaisessa testissä ajoimme testin läpi High-, Performance -ja Extreme-asetuksilla ja vertailemme CPU-tuloksia.

3dmark_vantage

Kuten yllä olevasta kuvaajasta voidaan huomata, auttaa HT selvästi nostamaan CPU-pisteitä jokaisen testin kohdalla.

Muut testitulokset

Testasimme HT-tekniikan hyötyjä myös FutureMarkin 3DMark06 -ja PCMark 05-testiohjelmilla sekä Cinebech R10 (64-bit)-, Winrar -ja WPrime 1.55-testiohjelmilla. Lisäksi, testasimme vielä x264 HD Encode-suorituskykyä.

muut_tulokset

 

Crysis Warhead

 

crysis_warhead_taulukko

Testissä käytettiin HardwareOC:n Crysis Warhead Benchmarkkia v1.2.0.0. Asetuksista oli kytketty päälle Very High, DX10, 4xAA ja 8xAF ja testikenttänä toimi Ambush 2.

Far Cry 2

FC2_logo

Seuraavana vuorossa oli Far Cry 2-pelin mukana tuleva pelin oma testiohjelma jolla ajettiin 1280 x 1024 -ja 1920 x 1080-resoluutioilla ajot läpi kolme kertaa per resoluutio kaikkien asetuksien ollessa täysillä. Tulokset järjestettiin paremmuusjärjestykseen keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mukaan. Demokenttänä testissä toimi Ranch Medium ja muut asetukset olivat DX10 sekä 8xAA.

far_cry2_ilman_ht_1280x1024

 

far_cry2_ht_1280x1024

 

far_cry2_ilman_ht_1920x1080

 

far_cry2_ht_1920x1080

 


Yhteenveto

kuva_viiminen

Intel esitteli HT-tekniikan uudestaan Atom -ja Core i7-sirujensa myötä. Tässä artikkelissa testasimme Hyper Threading-tekniikan hyötyjä Intelin viime vuoden marraskuussa julkaisemalla Core i7 920-prosessorin ES-versiolla ja parin Nvidia GTX 280-näytönohjaimen SLI-konfiguraatiolla. Nostimme lisäksi prosessorin kellotaajuuden 3,7 GHz:iin.

Kuten testeistä voimme huomata niin FutureMarkin 3DMark Vantage-testiohjelman jokaisen testin CPU-tuloksissa nähdään mukava korotus HT:n ollessa asetettuna päälle. Pelitesteissä, Crysis Warheadin ja Far Cry 2:n kohdalla taas joissain kohdissa HT:n päällä olo saattoi auttaa hieman, mutta ei kuitenkaan mitenkään merkittävissä määrin. CineBench 10 taas hyötyi huomattavasti HT:n ollessa päällä.

Lisäksi, HT tuo mukanaan myös lämpötilojen nousun ja kasvavan sähkönkulutuksen. Kaiken kaikkiaan voidaankin todeta, että moni monisäikeinen sovellus hyötyy HT:n päällä olosta, mutta ainakaan testeissä käytetyissä peleissä siitä ei ole tuntuvaa hyötyä.

Mitä mieltä sinä olet?
Aivan mahtavaa
0%
Mahtavaa
100%
Ei hyvä
0%
Ihan tyhmää
0%
Ottaa päähän
0%
About The Author
Toimitus
Mato78.com perustettiin vuonna 2006. Sivusto kattaa digiajan ihmeitä teknologian, viihteen, tieteen ja pelaamisen saralta. Sivuston tehtävänä on tarjota uutisia uutuuksista ja arvosteluja sekä tietoa erilaisista digiajan tuotteista.