Tietotekniikkajätti Intel on kertonut kehittäneensä tutkimusprototyypin, joka käyttää tietokoneen sisäisessä ja ulkoisessa tiedonsiirrossa elektronien sijasta valonsäteitä. Tämä prototyyppi esittelee maailman ensimmäisen piipohjaisen, integroituja lasereita hyödyntävän optisen tietoliikenneyhteyden. 50 gigabitin (50 Gpbs) yhteys mahdollistaa tiedonsiirron huomattavasti nopeammin ja kauemmas kuin perinteinen kupariteknologia. Uudella teknologialla esimerkiksi 50 gigabitin suuruisen teräväpiirtoelokuvan siirto kestää vain sekunnin.

Tulevaisuudessa datakeskuksissa tai supertietokoneissa komponentit voivat olla hajautettuina eri puolille rakennusta tai rakennuskompleksia. Intelin teknologiajohtaja ja Intel Labsin johtaja Justin Rattner esitteli piifotoniikkayhteyttä Integrated Photonics Research -tapahtumassa Kaliforniassa. 50 Gbps:n yhteys toimii Intelin tutkijoiden työkaluna uusien ideoiden testauksessa ja yhtiön uusien teknologioiden kehittämisessä.

Nyt esitelty prototyyppi rakentuu piipohjaisista lähetin- ja vastaanotinsiruista. Kukin lähetinsiru puolestaan koostuu neljästä laserista. Niistä valonsäteet ohjataan optisiin modulaattoreihin, jotka koodaavat dataa valonsäteisiksi 12,5 Gbps:n nopeudella. Neljä valonsädettä yhdistetään ja ohjataan optisen kuidun sisään 50 Gbps:n kokonaisnopeuteen. Vastaanottava siru erottaa optiset säteet toisistaan ja ohjaa ne fotoilmaisimiin, jotka muuntavat datan jälleen sähkösignaaleiksi. Sirut kootaan edullista puolijohdeteknologiaa hyödyntäen. Intel tutkii jo mahdollisuuksia lisätä tiedonsiirtonopeutta modulaattorin toimintaa nopeuttamalla ja lisäämällä lasereita siruille. Tavoitteena on luoda optinen yhteys, joka siirtää dataa jopa terabitin sekunnissa. Tällä nopeudella tavallisen kannettavan tietokoneen koko sisältö siirtyisi toisaalle yhdessä sekunnissa.

Tämä tutkimus eroaa Intelin Light Peak -teknologiasta, vaikkakin molemmat ovat osa Intelin siirtokapasiteettistrategiaa. Light Peakin päämääränä on mahdollistaa moniprotokollainen 10 Gbps:n optinen yhteys Intelin asiakasalustoilla jo lähitulevaisuudessa. Piifotoniikka on tutkimushanke, jonka päämääränä on luoda kustannustehokkaita teraluokan optisia datasiirtonopeuksia, joita voidaan hyödyntää tulevaisuuden sovelluksissa.

Microsoft on kehittänyt uuden tekniikan nimeltään InstaLoad, joka mahdollistaa akkujen asentamisen kummin päin tahansa. Microsoftin mukaan InstaLoad-kontaktipinnat voidaan integroida melkeinpä mihin tahansa akkulokeroon ilman suurta kustannuslisää. Yrityksen mukaan tekniikka tukee ei-ladattavia tai ladattavia CR123, AA, AAA, C tai D -kokoisia akkuja.

Microsoftin Rusty Jeffress kertoi yrityksen olevan erittäin mielissään voidessaan tarjota rojaltivapaata lisenssiohjelmaa tämän luokan tuotteiden valmistajille ja toimittajille. Useat yritykset, kuten Duracell, AE Light ja Black Diamond Equipment, ovat jo eehtineet ilmaista kiinnostuksensa Microsoftin InstaLoad-tekniikkaa kohtaan ja tulevat käyttämään sitä tulevissa tuotteissaan.

Microsoft Enables Batteries To Be Inserted in Either Direction

Australialaiset tutkijat ovat onnistuneet luomaan maailman tähän asti pienimmät transistorit. Seitsemästä atomista koostuva transistori luotiin käsin käyttämällä elektronimikroskooppia. Transistori ei suinkaan ole vielä lähelläkään kaupallista soveltamista, mutta kyseessä on tärkeä askel kohti kvanttitietokoneiden luomista. Lopullinen tavoite on luoda ainoastaan yhdestä atomista koostuva transistori.

Tämä on jo saavutettu laboratorio-oloissa, mutta kvanttitietokoneet ovat todennäköisesti vielä vuosikymmenenten päässä todellisuudesta. Kyseisen kaltaisista transistoreista koostuva siru saattaa olla jopa sata kertaa suorituskykyisempi kuin nykypäivän mikrosirut.

Scientist make transistor from just seven atoms

Laser täyttää tänään sunnuntaina 50 vuotta. Ensimmäinen täysin toimiva laser keksittiin toukokuun 16. päivänä vuonna 1960 Theodore Maimanin toimesta, mutta perusteet keksinnölle loi Albert Einsteinin vuonna 1917 julkaistu artikkeli nimeltä On the Quantum Theory of Radiation. Useat tiedemiehet olivat aikaisemmin yrittäneet, mutta Maiman onnistui ensimmäisenä.

Laseria on käytetty useissa eri sovellutuksissa aina sen keksimisestä saakka. Laseria käytetäänkin muun muassa lääketieteessä leikkauksiin ja hammaslääkäreiden toimesta. Sotilaallisissa tarkoituksissa sitä käytetään ohjaamaan ohjuksia sekä toisaalta myös puolustautumaan niitä vastaan. Tietokonekäytössä laseria käytetään mm. optisissa asemissa.

The laser celebrates 50 years

IBM:n tutkijat ovat demonneet sadan gigahertsin kytkentänopeuteen kykenevää grafeenitransistoria. Grafeenitransistorit valmistettiin piikarbidikiekolla (silicon carbide (SiC)). Grafeenitransistorin hilan leveydeksi ilmoitetaan 240 nanometriä.

Grafeenitransistori valmistettiin Yhdysvaltain puolustusministeriön alaisen DARPA:n CERA-projektissa (Carbon Electronics for RF Applications), jonka lopullisena tavoitteena on toteuttaa RF-sovelluksiin soveltuvia grafeenitransistoreja joiden kytkentänopeus yltää aina jopa terahertsiin asti.

IBM Demonstrates 100GHz Transistor

Syöpä on nykyisellään levinnyt lähes epidemiamaiseksi ongelmaksi uusien havainnointi- ja dignoosimenetelmien vuoksi. Tilastojen valossa erilaisten syöpämuotojen esiintyminen on kasvussa. Vaikka tilastoja voikin kritisoida kiihtyneellä seurannalla, luultavasti jokainen haluaisi saada tiedon syövästä mahdollisimman aikaisin - ja kuulla sen olevan parannettavissa.

Syöpäsolu on tavallinen ihmisen solu, jossa piilee rikkoutunut pala DNA:ta. Solu pääsee jakaantumaan ennen DNA:n korjaamista ja näin jakautunut solu alkaa jakaantua edelleen hallitsemattomasti ja lopulta muodostuu kasvain. Normaalin verenkierron mukana syöpäsolu saattaa kulkeutua muualle ja näin aiheuttaa etäpesäkkeen missä tahansa.

Maailman johtava aseteollisuusvaltio Yhdysvallat jatkaa teknologiseen sodankäyntiin panostamista. Nyt otettava harppaus tuo jotain kaikille tuttua lähemmäs todellisuutta. Jokainen on nähnyt laseraseet televisioruudun turvallisella puolella ja pian niitä voi seurata elokuvien ohella myös uutiskuvissa.

Uusi laserase on saanut nimekseen ATL (Advanced Tactical Laser) ja sitä on onnistuneesti käytetty jopa ammuttaessa liikkuvasta lentokoneesta ja ammuttaessa liikkuvaan kohteeseen. Valon nopeudella kulkeva "ammus" onkin melkoinen haaste torjua.

Ilmiselvän sotilaallisen hyödyn lisäksi laserista voi olla muutakin hyötyä. Kaivosteollisuus käyttää syväporaamiseen nykyisellään pieniä metallikuulia sarjatulella maaperään ammuttuna, kun taas laser voisi porata paljon syvemmälle, sillä ilmanvastus ei laseria haittaa.

Dailytech: Laser Gunship Inches Closer to the Battlefield, Hits Vehicle in Test

Kiinaa on mediassa esitetty pitkään suurena ilmastonmuutosta edistävänä valtiona ja sen vaikutusta kasvihuoneilmiöön on maalailtu aina vain synkemmäksi. Asia ei kuitenkaan ole aivan median maalaileman kuvan mukainen, sillä Kiinakin ottaa ekoaskelia mm. rakentamalla aurinkovoimaloita, joista muu maailma vielä haaveilee.

Kanadalainen Canadian Solar on saanut Kiinan hallitukselta oikeudet rakentaa uusi viidensadan megawatin aurinkovoimala Baotoun teollisuuskaupunkiin. Vastaavaa hanketta samassa kokoluokassa on tähän mennessä suunnitellut vain Yhdysvallat säästääkseen armeijan tukikohdan vuotuisessa sähkölaskussa.

CNET: China plans 500-megawatt solar plant

TSMC:n kilpailija United Microelectronics Corporation eli UMC on tällä viikolla päättänyt muodostaa New Business Development Center-keskuksen ja luoda uuden tytäryhtiön nimeltään UMC New Business Investment Corporation.

Tytäryhtiö tulee tekemään investointeja UMC New Business Development Center-keskuksen suorittaman tutkimuksen ja kehityksen perusteella sekä keskittymään kahteen asiaan, jotka ovat uudelleenladattava energia ja LED-teknologia. Johtamisesta tulee huolehtimaan UMC:n varatoimitusjohtaja Wen Yang Chen.

Tämän päivän kuumia puheenaiheita ovat energian säästäminen ja hiildioksidin vähentäminen, ja UMC toivoo, että sen uudesta energiabisneksestä tulee yksi yrityksen kilpailuvalteista.

Tech Connect Magazine: UMC to invest in solar energy, LED technology development

Siruvalmistajien etsiessä keinoja entistä pienempien ja edullisimpien sirujen valmistamiseen, on tietotekniikkajätti IBM puolestaan etsinyt mahdollisuutta tuottaa seuraavan sukupolven mikrosiruja DNA:n avustuksella. Nature Nanotechnologyssä julkaistun artikkelin mukaan keinotekoinen DNA-nanorakennelma eli "DNA origami” saattaa osoittautua edulliseksi rungoksi pienten mikrosirujen valmistamisessa.

“Tämä on ensimmäinen demonstraatio biologisten molekyylien mahdollisesta käytöstä puolijohdevalmistustekniikassa,” kertoi IBM:n tutkimusjohtaja Spike Narayan Reuters-uutissivuston haastattelussa. “Periaatteessa, tämä kertoo meille, että biologiset rakenteet, kuten DNA itse asiassa tarjoavat joitain erittäin uudelleentuotettavia, toistettavia kuvioita joita voimme käyttää puolijohdevalmistuksen prosesseissa."

Toistaiseksi valmistukseen käytettävä laitteisto on sitä kalliimpi mitä pienempi siru. Narayanin mukaan, jos DNA origami-prosessien taso saadaan tuotannon tasolle tulisivat valmistajille koituvat valmistuskustannukset pienemään sadoista miljoonista dollareista alle miljoonaan dollariin. Asiaa tutkivat parhaillaan IBM:n Almaden tutkimuskeskuksen ja Kalifornian teknologiainstituutin tutkijat. Narayanin mukaan uusien prosessien käyttöönottoa saadaan kuitenkin odottaa vielä vähintään seuraavat kymmenen vuotta sillä tekniikka vaatii vuosien kokeilun ja testauksen.

Expreview: IBM Uses DNA to Make Next-gen Microchips