IBM:n tutkijat ovat demonneet sadan gigahertsin kytkentänopeuteen kykenevää grafeenitransistoria. Grafeenitransistorit valmistettiin piikarbidikiekolla (silicon carbide (SiC)). Grafeenitransistorin hilan leveydeksi ilmoitetaan 240 nanometriä.

Grafeenitransistori valmistettiin Yhdysvaltain puolustusministeriön alaisen DARPA:n CERA-projektissa (Carbon Electronics for RF Applications), jonka lopullisena tavoitteena on toteuttaa RF-sovelluksiin soveltuvia grafeenitransistoreja joiden kytkentänopeus yltää aina jopa terahertsiin asti.

IBM Demonstrates 100GHz Transistor

Syöpä on nykyisellään levinnyt lähes epidemiamaiseksi ongelmaksi uusien havainnointi- ja dignoosimenetelmien vuoksi. Tilastojen valossa erilaisten syöpämuotojen esiintyminen on kasvussa. Vaikka tilastoja voikin kritisoida kiihtyneellä seurannalla, luultavasti jokainen haluaisi saada tiedon syövästä mahdollisimman aikaisin - ja kuulla sen olevan parannettavissa.

Syöpäsolu on tavallinen ihmisen solu, jossa piilee rikkoutunut pala DNA:ta. Solu pääsee jakaantumaan ennen DNA:n korjaamista ja näin jakautunut solu alkaa jakaantua edelleen hallitsemattomasti ja lopulta muodostuu kasvain. Normaalin verenkierron mukana syöpäsolu saattaa kulkeutua muualle ja näin aiheuttaa etäpesäkkeen missä tahansa.

Maailman johtava aseteollisuusvaltio Yhdysvallat jatkaa teknologiseen sodankäyntiin panostamista. Nyt otettava harppaus tuo jotain kaikille tuttua lähemmäs todellisuutta. Jokainen on nähnyt laseraseet televisioruudun turvallisella puolella ja pian niitä voi seurata elokuvien ohella myös uutiskuvissa.

Uusi laserase on saanut nimekseen ATL (Advanced Tactical Laser) ja sitä on onnistuneesti käytetty jopa ammuttaessa liikkuvasta lentokoneesta ja ammuttaessa liikkuvaan kohteeseen. Valon nopeudella kulkeva "ammus" onkin melkoinen haaste torjua.

Ilmiselvän sotilaallisen hyödyn lisäksi laserista voi olla muutakin hyötyä. Kaivosteollisuus käyttää syväporaamiseen nykyisellään pieniä metallikuulia sarjatulella maaperään ammuttuna, kun taas laser voisi porata paljon syvemmälle, sillä ilmanvastus ei laseria haittaa.

Dailytech: Laser Gunship Inches Closer to the Battlefield, Hits Vehicle in Test

Kiinaa on mediassa esitetty pitkään suurena ilmastonmuutosta edistävänä valtiona ja sen vaikutusta kasvihuoneilmiöön on maalailtu aina vain synkemmäksi. Asia ei kuitenkaan ole aivan median maalaileman kuvan mukainen, sillä Kiinakin ottaa ekoaskelia mm. rakentamalla aurinkovoimaloita, joista muu maailma vielä haaveilee.

Kanadalainen Canadian Solar on saanut Kiinan hallitukselta oikeudet rakentaa uusi viidensadan megawatin aurinkovoimala Baotoun teollisuuskaupunkiin. Vastaavaa hanketta samassa kokoluokassa on tähän mennessä suunnitellut vain Yhdysvallat säästääkseen armeijan tukikohdan vuotuisessa sähkölaskussa.

CNET: China plans 500-megawatt solar plant

TSMC:n kilpailija United Microelectronics Corporation eli UMC on tällä viikolla päättänyt muodostaa New Business Development Center-keskuksen ja luoda uuden tytäryhtiön nimeltään UMC New Business Investment Corporation.

Tytäryhtiö tulee tekemään investointeja UMC New Business Development Center-keskuksen suorittaman tutkimuksen ja kehityksen perusteella sekä keskittymään kahteen asiaan, jotka ovat uudelleenladattava energia ja LED-teknologia. Johtamisesta tulee huolehtimaan UMC:n varatoimitusjohtaja Wen Yang Chen.

Tämän päivän kuumia puheenaiheita ovat energian säästäminen ja hiildioksidin vähentäminen, ja UMC toivoo, että sen uudesta energiabisneksestä tulee yksi yrityksen kilpailuvalteista.

Tech Connect Magazine: UMC to invest in solar energy, LED technology development

Siruvalmistajien etsiessä keinoja entistä pienempien ja edullisimpien sirujen valmistamiseen, on tietotekniikkajätti IBM puolestaan etsinyt mahdollisuutta tuottaa seuraavan sukupolven mikrosiruja DNA:n avustuksella. Nature Nanotechnologyssä julkaistun artikkelin mukaan keinotekoinen DNA-nanorakennelma eli "DNA origami” saattaa osoittautua edulliseksi rungoksi pienten mikrosirujen valmistamisessa.

“Tämä on ensimmäinen demonstraatio biologisten molekyylien mahdollisesta käytöstä puolijohdevalmistustekniikassa,” kertoi IBM:n tutkimusjohtaja Spike Narayan Reuters-uutissivuston haastattelussa. “Periaatteessa, tämä kertoo meille, että biologiset rakenteet, kuten DNA itse asiassa tarjoavat joitain erittäin uudelleentuotettavia, toistettavia kuvioita joita voimme käyttää puolijohdevalmistuksen prosesseissa."

Toistaiseksi valmistukseen käytettävä laitteisto on sitä kalliimpi mitä pienempi siru. Narayanin mukaan, jos DNA origami-prosessien taso saadaan tuotannon tasolle tulisivat valmistajille koituvat valmistuskustannukset pienemään sadoista miljoonista dollareista alle miljoonaan dollariin. Asiaa tutkivat parhaillaan IBM:n Almaden tutkimuskeskuksen ja Kalifornian teknologiainstituutin tutkijat. Narayanin mukaan uusien prosessien käyttöönottoa saadaan kuitenkin odottaa vielä vähintään seuraavat kymmenen vuotta sillä tekniikka vaatii vuosien kokeilun ja testauksen.

Expreview: IBM Uses DNA to Make Next-gen Microchips

Uusi Yhdysvaltain liittovaltion raportti kertoo, että Yhdysvaltain avaruushallinto NASA ei omaa tarvittavaa rahoitusta tarkkaillakseen kaikkia maata uhkaavia asteroideja. Yhdysvaltain kongressi on aikaisemmin jo vuonna 2005 määrännyt NASAn tarkkailemaan kaikkia mahdollisia "tappaja-asteroideja", mutta lisärahoitusta ei kuitenkaan tällöin myönnetty. Kongressi haluaa, että vähintään 90 prosenttia maata mahdollisesti uhkaavista asteroideista seurattaisiin ja NASAn mukaan se seuraa kolmannesta asteroideista.

Yhdysvallat on vain yksi valtioista, jotka yrittävät tarkkailla maapalloon kohdistuvia uhkia. Nykyhetkestä aina vuoteen 2020 tarvitaan NASAn mukaan yli 800 miljoonaa dollaria varoja, jotta asteroideja pystytään tarkkailemaan. Tietojen mukaan uhkan maapallolle asettaa yhteensä noin 20 tuhatta asteroidia ja komeettaa. NASA tietää ainoastaan noin kuuden tuhannen maapalloa lähellä olevan objektin sijainnin ja haluaa löytää kaikki uhat.

Vuoteen 2020 mennessä kongressi haluaa NASAn käyttävän maassa sijaitsevia teleskooppeja joita voidaan käyttää myös muiden tutkijoiden ja avaruusviranomaisten toimesta erilaisissa tehtävissä. Mahdollisten uhkien lisäksi tiedemiehet ja tutkijat kehittävät keinoja maata mahdollisesti uhkaavien asteroidien tuhoamiseen.

Dailytech: Report: NASA Unable to Monitor All Killer Asteroids

Kansainvälinen avaruusasema tai ISS (International Space Station) on palvellut tekokuuna jo vuosia maata kiertävällä radalla. Tutkimuskäytössä ja painovoimattomana laboratoriona toiminut avaruusasema onkin kokenut monenlaista ja ollut useaan kertaan otsikoissa.

Useimmiten ISS-uutisten taustalla on kuitenkin ollut tekninen ongelma itse asemalla tai sille miehistöä vaihtavalla sukkulalla. Näin myös kuluneen viikon aikana, kun sukkulan laukaisu viivästyi useita kertoja teknisten vikojen ja sääolosuhteiden vuoksi.

Hallinnollisesti ISS kuuluu Yhdysvaltojen avaruusjärjestö NASA:n alaisuuteen ja tämä sadan miljardin dollarin projekti läheneekin oletettavasti loppuaan - vaikka sen viimeistelyä ollaan hyvin pian saamassa vasta päätökseen. Avaruusaseman maahanajo on suunniteltu vuodelle 2016, mutta projektin jatkamiselle löytyy silti kannatusta.

Projektin jatkumisen kannalla olevat tahot ovatkin saaneet NASA:n tekemään arviota avaruusaseman eliniän pidentämiseksi. Nykyinen miehistön ja kalustonkuljetukseen käytetty sukkulalaivasto siirtyy eläkkeelle 2010 ja näin ainoa alus, joka kykenisi kuljettamaan miehistöä asemalle olisi venäläinen Soyuz-avaruusalus. Kuljetuksen kertalaakin hinnaksi ilmoitetaankin 51 miljoonaa dollaria, joten kustannusarvioon tulee myös tulevia kustannuksia reilusti.

Dailytech: NASA Plans to De-Orbit $100B ISS in 2016

Suuri osa nykyteknologiasta pohjautuu tavalla tai toisella piisiruihin. Nykyiset piisirut rakennetaan vapaasti käännettynä mustasta piistä, joka on sopivasti maustetussa ympäristössä laserkäsiteltyä piitä. Kyseinen keitto-ohje kehitettiin 90-luvun loppupuolella ja nyt kyseinen resepti on päivitetty tuottamaan pinkkiä piitä. Pinkki on siis uusi musta.

Koko kaapin sisältöä ei kuitenkaan kannata vaihtaa. Ihmissilmä hädin tuskin erottaisi kahta tummahkoa mötikkää toisistaan - kuitenkin tutkijat pinkin piin taustalla ovat innoissaan. Pienellä parantelulla normaaliin mustan piin valmistukseen saadaan aikaan tuotantolinjoja juurikaan muuttamatta edullisempaa piisirua huomattavasti nopeammin, sillä pinkki pii ei törmää normaalin piisirun valmistuksessa mustan piin massatuotanto-ongelmiin.

Dailytech: Pink silicon has none of the mass-production issues associated with black silicon